Skatan tila

Skatan tila sijaitsee Helsingin Vuosaaressa Uutelassa. Sininauhaliiton Vihreä Veräjä on järjestänyt  tilalla luontoavusteista toimintaa vuodesta 2017 lähtien. 

Kaksi naista juttelee iloisesti Skatan tilalla, toisella on kottikärryissä kasveja.

Kulttuurisesti merkittävän Skatan tilan omistaa Helsingin kaupunki. Sininauhaliiton Vihreä Veräjä vuokraa tilaa kaupungilta.

Tilalla viljellään hyöty- ja koristekasveja ja se tarjoaa hyvät puitteet eläinavusteiselle toiminnalle. Sijainti meren läheisyydessä mahdollistaa myös kuntouttavan kalastustoiminnan. Tunnelmallinen pihapiiri puutaloineen sekä ympäröivä luonto luovat monipuoliset puitteet kuntouttavaan luontotoimintaan. Tilan läheisyydessä on myös kota, joka on Helsingin kaupungin lisäksi myös Sininauhaliiton käytössä.

Kesäisin Skatan tiluksilla voi nähdä myös kaikenkarvaisia eläimiä, kuten lampaita, vuohia ja kanoja. Kesästä 2019 lähtien Sininauhaliitto on tehnyt yhteistyötä Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen kanssa eläintoiminnan saralla. Eläimet asustavat Skatalla toukokuusta elokuulle. 4H vastaa eläintoiminnasta ja järjestää lapsille kesäleirejä Skatalla.




Historia

Skatan tilan ympäristö edustaa Uutelan vanhinta kulttuurimaisemaa ja tilan historia alkaakin jo 1500-luvulta. Skatan alueen kaksi tilaa ilmestyvät aikakirjoihin vuoden 1540 Porvoon läänin voudintileissä Norsbyn pienen, kahdesta maatilasta koostuvan kylän nimellä. Kylä oli tuolloin ollut olemassa jo kaksi tai kolme sataa vuotta. 

Skata on saanut nimensä sijainnistaan pitkän terävän niemen läheisyydessä, sillä terävää niemeä nimitettiin vanhassa ruotsin kielessä sanalla skata. Skataby viljelyalueineen esiintyy ensimmäisen kerran kartalla maanmittari Samuel Brotheruksen vuonna 1698 piirtämässä kauniissa maakirjakartassa. 

Skatan vieressä sijainnnut toinen maatila sai nimen Nybondas, kun uusi talonpoika (ruots. nybonde) otti syystä tai toisesta autioituneen naapuritilan viljelykseen. Maakirjassa Nybondas esiintyy eri muodoissa 1700-luvun alusta lähtien. Uutelan ulkoilualue onkin saanut nimensä Nybondas-nimen käännöksestä.



Skata 1900-luvulla

Kymi Oy:n johtoon kuulunut Gösta Björkenheim hankki Nybondasin omistukseensa vuonna 1910 ja rakennutti tilalle uuden päärakennuksen kauemmaksi talousrakennuksista ja vanhasta Nybondasin päärakennuksesta. Päärakennuksessa toimi vuokralla Väestöliiton Skatan kotisisaropisto vuodesta 1945 ja muutamaa vuotta myöhemmin Väestöliitto osti rakennuksen ja opiston nimi muuttui Meriharjun kotisisaropistoksi.

Helsingin kaupunki osti Nybondasin tilan maat vuosina 1952 ja 1953. Alueesta muodostettiin Uutelan ulkoilualue. Meriharjun rakennuksen kaupunki osti Väestöliitolta vuonna 1970. Meriharju toimi pitkään nuorisoasiainkeskuksen kurssikeskuksena. Vuodesta 2010 alkaen siellä on toiminut Luontotalo Meriharju.

Kaupungin omistuksen aikana Skatan tilan rakennuksia sekä entisiä viljely- ja niittyalueita on vuokrattu useille eri toimijoille. Ruskeasuolla pääasiassa toimiva Keskustallin ratsastuskoulu piti vuodesta 1953 alkaen 1970-luvun alkuun asti kesäisin ratsastusleirejä Skatassa. Kuvataiteilija Miina Äkkijyrkkä vuokrasi Skataa vuosina 1996–2010. Äkkijyrkän aikana Uutelan niityillä laidunsi pitkästä aikaa lehmiä. 

Sininauhaliitto on vuokrannut Skatan tilaa vuodesta 2017.




Skatan tilan rakennukset ja luontoympäristö

Nykyään Skatan maantilanaikaisista rakennuksista on jäljellä päärakennus eli tilanhoitajan rakennus, navetta, aitta ja entinen tuulimylly sekä vaja. Kiinteistöviraston kokoamien kiinteistötietojen mukaan pääosin hirsirakenteinen päärakennus on valmistunut vuonna 1915 ja rapattu kivinavetta vuonna 1935. Molemmissa rakennuksissa on ilmeisesti kuitenkin mukana eri-ikäisiä osia. Rakennukset on remontoitu vuosina 2012–2013. Hirsinen aitta sekä rapattu tiilinen tuulimyllyrakennus ovat 1800-luvulta tai 1900-luvun alkupuolelta. Tuulimyllyn neljä myllyn siipeä purettiin 1930-luvulla.

Kaikki rakennukset ovat suojeltuja asemakaavassa sr-2 merkinnällä rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina.

Lisäksi Skatan päärakennuksen eteläpuolella on kaupungin luontotietojärjestelmään merkitty luontoalueena paikallisesti arvokas  pieni perinneympäristö Skatan pihaketo. Päärakennuksen pihalta etelään päin viettävän rinteen alaosassa on melko hyvin säilynyttä ketokasvillisuutta. Heinäisellä kedolla valtalajeja ovat nurmirölli, ketoneilikka ja ruusuruoho. Huomionarvoisia lajeja ovat mäkikaura, ketomaruna, ruusuruoho, mäkivirvilä ja humalanvieras.







Lähde: Matti Lipposen kooste Skatan tilan historiasta