Kerää luonnosta askartelumateriaalia yhdessä lasten kanssa
Ämpäriperunat
Tarvikkeet ja työvälineet:
- Siemenperunoita
- Valoa läpäisemättömiä ämpäreitä/ruukkuja (reikä pohjassa)
- Aluslautasia
- Turvemultaa
- Pieniä kiviä tai soraa salaojitukseen
Työohje:
- Laita ämpärin pohjalle soraa. Täytä ämpäri puolilleen multaa.
- Laita (itäneet) siemenperunat ämpäriin (2kpl/astia).
- Peitä perunan mukulat mullalla (itäneet mukulat eivät saa saada valoa, joten tässä vaiheessa voi pitää pimeässä), mutta jätä mullan lisäys varaa myöhemmäksi.
- Kastele ja pidä kylvös tasaisen kosteana koko kasvukauden ajan.
- Siirrä valoon (ulos/parvekkeelle), kun peruna alkaa kasvattaa vartta. Lisää ämpäriin multaa, sillä uudet mukulat kehittyvät lähelle mullan pintaa ja vihertyvät herkästi saadessaan valoa jos multaa ei lisätä. Huolehdi, ettei peruna joudu alttiiksi yöpakkasille (harso).
- Peruna kasvaa itsekseen ämpärissä, kunhan muistaa säännöllisen kastelun ja lannoituksen.
- Perunasta voi odottaa satoa aikaisintaan 10-12 viikkoa istutuksesta.
Ohjaajalle:
Satoa saa nopeammin, kun käyttää aikaista perunalajiketta (esim. Timo) ja idättää mukulat etukäteen (esim. valoisalla paikalla ikkunalaudalla). Ämpäriperunoiden kasvatus on helppoa ja vaivatonta pienessäkin tilassa. Istutusastiaksi käy mikä tahansa isompi ruukku tai ämpäri, jonka pohjassa on reikiä.
Hymyilevät auringonkukat
Auringonkukkia on helppo ja hauska kasvattaa, lisäksi ne tarjoavat ravintoa eläimille. Auringonkukista saa hyönteisille mettä ja siemeniä linnuille.
Tarvikkeet
- Kylvöastioita
- Multaa
- Auringonkukansiemeniä
- Kastelukannu
Toimi näin:
- Kylvä yksi auringonkukansiemen noin 3 cm syvyyteen esimerkiksi tyhjään jugurttipurkkiin jossa on kylvömultaa.
- Laita purkit lämpimään paikaan ja peitä muovikelmulla. Kun mullasta nousee pieni taimi, poista muovi.
- Kun pieni purkki jää liian pieneksi istuta taimi suurempaan astiaan. Vie astia pihalle kun ulkona on riittävän lämmintä. (ei hallaa yöllä). Tue kukka tarvittaessa tukikepillä.
- Kun kukka on kukkinut, voit nyppiä keskustan kuivuneita kukintoja ja tehdä oman hymynaaman!
Ohjaajalle:
Auringonkukat voi kylvää myös suoraan ulos kesäkuun alkupuolella.
Kasvimaan kohopenkin perustaminen
Sopivan maaperän puuttuminen ei ole este kasvimaan perustamiselle. Kasvimaan voi melko yksinkertaisesti ja halvalla perustaa vaikka kerrostalon pihaan rakentamalla tai ostamalla sinne valmiita kasvilaatikoita. Kasvilaatikkojen idea on sama kuin kasvimaallakin, mutta kasvit kasvavat mullalla täytetyissä laatikoissa. Kasvilaatikkojen etu on myös siinä, että niitä voidaan rakentaa eri korkeuksille, jolloin niiden viljely onnistuu toimintarajoitteisilta ja apuvälineitä käyttäviltäkin henkilöiltä. Haastavuutta toimintaan tuo laatikon suunnitteleminen ja toteutus alusta loppuun. Toiminta on myös hyvin yhteisöllistä.
Tarvikkeet ja työkalut (pohjallinen laatikko: 1,20×0,5×0,3m):
- Raakalautaa (n. 17 m)
- 5x5cm patikkaa laatikon kulmiin (n. 1,2m) + 4m jaloiksi
- Nauloja
- Saha, mitta, vasara, (kanki laatikon maahan kiinnittämistä varten)
- Multaa (n. 180 litraa)
Työohje:
- Sahaa laudasta kasvilaatikkoon tarvittavat laudanpätkät: 6×1,2m(reunat), 6×0,5m (päädyt), 5×1,2m(pohja). Sahaa patikasta laatikkoon kulmapalat: 4×0,3m.
- Kasaa laatikko naulaamalla pääty- ja reunalaudat kulmapatikoihin. Naulaa lopuksi pohjalaudat paikoilleen.
- Sahaa jalkapatikoista sen pituiset jalat, kuinka korkealle lavan haluat. Naulaa ne laatikon kulmiin.
- Tee kangella maahan reiät ja lyö laatikon jalat maahan. Voit tehdä laudasta vielä ”tukikehikon”, jonka naulaat jalkojen alareunaan.
- Täytä laatikko mullalla.
Ohjaajalle:
Kasvilaatikon voi tehdä myös suoraan maanpinnalle, jolloin pohjaa ei tarvita ja kulmapatikat voi sahata sen verran pidemmiksi, että niiden avulla laatikko voidaan upottaa maahan. Tällöin laatikon pohjalle kannattaa asetella maisemointikangas, joka estää rikkaruohojen kasvamisen laatikkoon. Pyörätuolia käyttävälle jalallisen kasvilaatikon on oltava sen verran korkea, että jalat mahtuvat pöydän alle (n. 67cm). Lisäksi on kiinnitettävä huomiota kasvilavan reunan korkeuksiin ja leveyteen.
Lisätietoja: http://www.suomela.fi/piha-puutarha/Kasvihuoneet/Tee-itse-kasvilava-pyorien-paalle-50177
Valokuvakasvio
Lähtekää kameroiden kanssa retkelle luontoon ja aina kun löydätte uuden kasvin, ottakaa siitä kuva.
Kuvista voidaan luoda digitaalinen kasvio. Tämä on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin vanhanaikaisen,
prässätyistä kasveista tehdyn kasvion luominen.
Tarvikkeet:
- Kamera, kamerakännykkä
- Värikasvio
- Kansio
Työohje:
- Lähtekää retkelle luontoon ja kuvatkaa eri kasvilajeja samalla
- Tunnistakaa kuvatut kasvit kasvikirjan tai nettikasvion avulla
- Laatikaa kasvista tunnistuskortti
Ohjaajalle:
Retkiä luontoon voidaan järjestää pitkin kesää ja näin saadaan eri aikaan kukkivia kasveja kasvioon. Retkiä
voidaan tehdä myös muina vuodenaikoina, jolloin kasvioon voidaan koota kuvia esimerkiksi puista eri
vuodenaikoina. Kuvauksen kohteena voi olla myös sama puu eri vuodenaikoina.
Lisätietoja:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kasvit/
http://kasvio.avoin.jyu.fi/
Toukokuun puuha: Kasvien valinta puutarhaan
Puutarhaa perustettaessa, lapselle on tärkeää päästä mukaan valitsemaan kasveja. Itse valittujen kasvien kasvattaminen lisää omistamisen tunnetta ja halua hoitaa kasvia. Aikuisen on kuitenkin varmistettava että kasvi sopii omaan puutarhaan, lisäksi kasvin tulisi olla melko kestävä. Lasten puutarhaan sopivien kasvien valikoima on laaja, mutta on myös jonkin verran sellaisia kasveja jotka ovat myrkyllisiä, piikikkäitä tai muuten ihoa ärsyttäviä.
Vältettäviä kasveja:
- Enkelinpasuuna (Brugmansia)
- Kielo (Convalllaria majalis)
- Koisot (Solanum sp.)
- Kultasade (Laburnum alpinum)
- Kuuruoho (Lunaria annua)
- Lupiini (Lupinus polyphyllus)
- Neidonkieli (Echium vulgare)
- Risii (Ricinus communis)
- Ritarinkannus (Delphinium
- Sormustinkukka ((Digitalis purpurea)
- Sorvarinpensaat (Eonymus sp.)
- Taponlehti (Asarum europaea)
- Tyräkit (Euphorbia sp.)
- Ukonhattu (Aconitum napellus)
Nopeasti itäviä kasveja:
- Retiisi
- Vihersipuli
- Krassi
- Pinaatti
- Nauris
- Auringonkukka
- Herneet
- Ruusupapu
Jättiläispuutarha
- Jättitatar (Fallopia sp.)
- Raparperi
- Isolehtiset kuunliljat (Hosta sp.)
- Salkopapu
- Huisku-unikko (Macleya sp.)
- Auringonkukat
- Isotöyhtöangervo (Aruncus dioicus)
- Jättipoimulehti (Alchemilla mollis)
Hassuja vihanneksia ja marjoja:
- Mangoldit (monenkirjavat lehtiruodit)
- Tomaatti ’Tigerella’ (raidalliset tomaatit)
- Koristekurpitsat ja jättikurpitsa Kirjavat porkkanat (valkoiset, keltaiset ja purppurat
porkkanat) - Maissi ’Indian summer’ (valkoiset, punaiset, keltaiset ja purppurat tähkät)
Perhospuutarhan kasveja
- Päivänkakkara (Leuchantemum
vulgare) - Lemmikit (Myosotis sp.)
- Auringonkukka
- Kehäkukka (Calendula officinalis)
- Samettikukka (Tagetes sp.)
- Mirrinminttu (Nepete x faassenii)
- Rantakukka (Lythrum salicaria)
- Purppurapunalatva (Eupatorium
purpureum) - Kaunokit (bellis sp.)
- Törmäkukat (Scabiosa sp.)
- Akankaalit (Ajuga sp.)
- Keltavadelma
- Punajuuri ’Chioggia’ (leikatessa
punaiset ja valkoiset kehät)
Kosketeltavia ja haisteltavia kasveja:
- Nukkapähkämö (Stachys byzantina)
- Ryytisalvia (Salvia officinalis)
- Hopeasalvia (Salvia argentea)
- Vuorenkilpi (Bergenia)
- Höyhenheinät (Stipa sp.)
- Isoräpelö (Briza maxima)
- Ajuruoho (Thymus)
- Basilika (Ocimum basillicum)
- Kissankäpälä (Antennaria dioica)
- Kaunokainen (Bellis perennis)
- Tuoksupielus (Lobularia maritima)
- Hopeakäpälä (Helichrysum petiolare)
- Laventeli (Lavandula officinalis)
- Ruohosipuli (allium schoenoprasum)
- Piparminttu (Mentha x piperita
Kissa
Kissa eli kesykissa tai kotikissa polveutuu villikissasta, jonka alalajeja löytyy Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta. Kesykissa kuuluu petoeläinten kissaeläinten lahkoon. Kissapopulaation arvellaan kesyyntyneen jo maanviljelyksen alkuaikoina. Kotieläimen lisäksi kissalla on ollut merkittävä rooli hiirien, rottien ja muiden tuholaisten pyydystämisessä maaseutuympäristöissä. Kissoja on koirien tavoin satoja eri rotuja maailmassa, mutta suomessa yleisin kissa on maatiaiskissa.
Kissa on hyvä saalistaja ja sen aistit soveltuvat hyvin saalistukseen. Tarkkojen aistien lisäksi kissat myös harjoittelevat saalistustaitojaan leikkimällä pentuna mutta myös aikuisiällä. Kissoilla on myös erinomaiset kuulo-, näkö- ja tuntoaistit. Kissan näkö on pimeässä parempi kuin valoisassa nähden pienetkin liikkeet. Siten kissa hyödyntääkin tätä ominaisuutta ja saalistaa usein öisin. Kissalla on myös hyvä hajuaisti sekä tarkka kuulo ja sen korvat liikkuvat aktiivisesti toisistaan riippumatta. Makuaisti on aisteista heikoin, kissa ei voi maistaa makeaa.
Kissalla on kiima-aika yleensä keväällä ja syksyllä. Kissa kantaa poikasiaan 59-70 vrk:tta. Kissa synnyttää keskimäärin kuusi pentua. Kissanpennut syntyvät kuuroina ja sokeina, jota kestää noin kahden viikon ikään asti. Kissanpentujen luovutusikä on 12 vk:na, jolloin emo on ehtinyt opettaa niille riittävän määrän sosiaalisuutta ja kissatapoja, esimerkiksi hiekkalaatikolla käynnin. Kissa onkin siisti eläin, se tekee tarpeensa hiekkalaatikolle tai ulos ja pitää itsensä puhtaana nuolemalla turkkiaan. Kissan keskimääräinen elinikä on 14-20 vuotta, mutta hyvin hoidettuna voivat elää pidempäänkin.
Kissan perusruoka koostuu lihasta, josta se saa tarvittavia ravintoaineita ja nestettä. Esimerkiksi kalasta ja kasviksista se ei saa vastaanotettua tarvittavia ravintoaineita tarpeeksi. Erityisesti heikkolaatuinen kuivaruoka voi sairastuttaa kissan, koska tällöin se saattaa juoda liian vähän. Usein terve kissa osaa säädellä syömistään kulutuksensa mukaan eikä syö lihotakseen. Poikkeuksena ovat steriloidut kissat sekä tylsistyneet kissat, jotka syövät ajankulukseen.
Kissan elekieli eroaa koiran elekielestä. Kun kissa on tyytyväinen, se usein kehrää hyväntahtoisesti. Vihaisena ollessaan sen häntä paksunee, selkä köyristyy ja ilme on uhkaava. Kissalle voi koiran tavoin opettaa myös temppuja, mutta kissa eroaa koirasta siinä, että se päättää itse milloin tottelee.
