Kerää luonnosta askartelumateriaalia yhdessä lasten kanssa
Kankaanpainantaa
Yksilöllisiä asusteita, pyyhkeitä, kasseja tms. saa painamalla itse kankaaseen haluamiaan kuvioita kangasväreillä. Painantaan voi keksiä leimasimia mielikuvituksen mukaan, mutta kauniita kuvioita saa esimerkiksi vihannesten tai hedelmien puolikkailla. Perunan puolikkaaseen voi veistää erilaisia kuvioita vetisellä. Myös erilaiset puiden lehdet sopivat leimasimiksi.
Tarvikkeet:
- Painettavia tekstiileitä
- ”Leimasimia” (omena, sipuli, peruna, herkkusieni…)
- Kangasvärejä
- Sanomalehteä, siveltimiä, sieniä, veitsi, kertakäyttölautasia
- Silitysrauta
Työohje:
- Suojaa työalue esim. sanomalehdillä tai vahakankaalla.
- Laita paidan, kassin tai muun painettavan väliin sanomalehteä ettei väri tule läpi.
- Valmista ”leimasimet”. Leikkaa omena, sipuli, herkkusieni tms. puoliksi. Perunan voi leikata puoliksi ja veistää veitsellä pintaan erilaisia kuvioita.
- Imeytä kasviksen pinnalta liika kosteus painamalla sitä talouspaperilla.
- Laita maalia kertakäyttölautaselle. Ota maalia siveltimeen ja levitä se kasviksen leikkauspinnalle.
- Aseta kasvis varovasti maalattu pinta alaspäin kankaalle. Paina tiukasti, jotta kuvio siirtyy kankaalle ja keinuta kasvista kevyesti, jotta maali tarttuisi koko alueelle, mutta varo sotkemasta kuviota.
- Kun tekstiiliin on painettu mieluinen määrä kuvioita, anna maalin kuivua perusteellisesti.
- Kun maali on kuivunut, silitetään kangas nurjalta puolelta (noudata maalin valmistajan ohjeita). Silittämisen jälkeen maalit kestävät pesemistä.
Ohjaajalle:
Painettavaksi käy mikä tahansa tekstiili esimerkiksi t-paita, kassi, tyynyliina, laudeliina tms. Jos siveltimen käyttö on hankalaa voi väriä levittää esimerkiksi sienellä töpsöttämällä tai painamalla kasvis suoraan maaliin ja siitä kankaalle. Painamisessa tulee huomioida, ettei väriä tule kankaaseen liian paksulti.
Syksyn helmet
Kesällä puissa tapahtuu muutoksia. Tammiin kehittyvät terhot, pihlajiin punaiset marjat ja
katajanmarjojen väri vaihtuu.
Tarvikkeet:
- Tammenterhoja tai pihlajanmarjoja
- Siimaa tai pellavalankaa
- Terävä piikki
- Parsinneula
Työohje:
Tammenterhot:
- Tee piikillä reiät terhoihin. Jos pujotat terhot metalliketjuun, tee isommat reiät. Metalliketjuiset
helmet ovat arvokkaamman näköiset kuin siimaan pujotetut. - Pujota terhot joko simaan tai metalliketjuun. Solmi siiman päät yhteen. Yhdistä metalliketjun
viimeiset lenkit toisiinsa.
Pihlajanmarjat:
- Poista tertuista huonot marjat, sillä ne pilaannuttavat helposti myös lähellä olevat marjat. Kuivata
marjatertut paperin päällä esimerkiksi saunassa tai kaapin päällä. - Pujota kuivuneet marjat parsinneulan avulla pellavalankaan.
- Solmi langanpäät lopuksi yhteen.
Mitä koira kertoo eleillään?
Koiran toimintaa ja niiden keskinäistä kanssakäymistä on kiva seurata. Koira jo pelkästään olemassaolollaan saa mielenkiinnon heräämään, mutta koira viestii paljon sanattomasti eleillään. Koiran/koirien eleitä voi maallikkokin oppia lukemaan ja mikäs sen mukavampaa kuin yhdessä tarkkailla tätä sanatonta viestintää.
Tarvikkeet ja työvälineet:
- Koira/koiria
- Koiran eleistä materiaalia
Toimi näin:
- Käykää yhdessä läpi koirien yleisimpiä ja helposti havaittavia eleitä ja mitä ne yleensä tarkoittavat.
- Tarkkailkaa koiria ja niiden käyttäytymistä.
- Keskustelkaa yhdessä huomioista, joita koirien läsnäolon aikana tapahtuu.
- Koirien omistaja tuntee parhaiten koiransa, joten hän voi kertoa kyseisen koiran eleistä ja niiden merkityksistä enemmänkin.
Ohjaajalle:
Toimintaa voi järjestää ympäri vuoden ja koiria on helposti saatavilla kyläilemään (ohjaajat voivat käyttää myös esim. omia koiriaan). Jos osallistujilla esiintyy allergioita, voi koirien käyttäytymistä seurata myös ulkona.
Kun paikalla on useampi koira yhtä aikaa, pääsee analysoimaan myös koirien keskinäistä kommunikointia.
Koiran toimintaa ja niiden keskinäistä kanssakäymistä on kiva seurata. Koira jo pelkästään olemassaolollaan saa mielenkiinnon heräämään, mutta koira viestii paljon sanattomasti eleillään. Koiran/koirien eleitä voi maallikkokin oppia lukemaan ja mikäs sen mukavampaa kuin yhdessä tarkkailla tätä sanatonta viestintää.
Muuta: Koiravierailijoita voi kysellä esimerkiksi: www.kennelliitto.fi/fi/koira/kaverikoira/ , sennenkoirat.net/site/halibernit.
Kasviterrario
Pienikokoisia huonekasveja voidaan myös istuttaa ryhmäksi suureen lasiastiaan. Terraarioasetelma
tarvitsee vain vähän kastelua tai muuta hoitoa ja näyttää hienolta ikkunalaudalla tai hyllyllä.
Tarvikkeet:
- Lasiastia
- Kevytsoraa
- Puuhiiltä
- Kukkamultaa
- Pitkävartinen lusikka tai kauha
- Erilaisia kasveja
Työohje:
- Levitä kevytsoraa lasipurkin pohjalle n. 5cm paksuudelta.
- Levitä kevytsoran päälle puuhiiltä
- Lisää multa niin että se täyttää astian tilavuudelta neljänneksen
- Istuta kasvit paikoilleen ja tiivistä multa juuripaakkujen ympäriltä. Lisää mullan pinnalle vielä hiukan
kevytsoraa ja kastele kasvi
Ohjaajalle:
Pullopuutarhassa menestyviä kasveja ovat esimerkiksi köynnösviikuna, suikeroalpi, pilkkulehdet,
juoru ja kodinonni. Vältä mehikasveja, kaktuksia ja kukkivia kasveja. Nopeakasvuisen kasvin kasvupisteen voi katkaista niin kasvin kasvu hidastuu. http://hangardens.com/2012/01/25/pullopuutarha/
Pienoisaavikko
Kaktukset ovat erikoisen näköisiä kasveja ja monet niistä ovat kotoisin
maailman aavikkoseuduilta. Kaktuksia peittävät piikit, jotka suojaavat niitä
eläimiltä.
Kaktukset ovat helppohoitoisia kasveja, kunhan niille löytyy valoisa paikka
ja niitä muistaa kastella silloin tällöin.
Tarvikkeet:
- Suuri huokoinen saviruukku
- Akryylimaalia
- Siveltimiä
- Kiviä tai ruukunsirpaleita
- Kaktusmultaa
- Kaktuksia
- Hanskat
- Katesoraa
Työohje:
- Maalaa ruukku mielesi mukaan
- Salaojita ruukku kivillä
- Täytä astia mullalla
- Istuta kaktukset Paksuja hanskoja apuna käyttäen
- Levitä sora kaktusten ympärille
Muuta:
Kastele kaktuksia talvella kerran kuukaudessa ja kesäaikaan aina kun multa alkaa kuivua. Kaktukset viihtyvät kirkkaassa auringossa.
Syksyn merkit
Syksyn väriloisto houkuttelee ulkoilemaan ja ihastelemaan värejä ja muotoja luonnossa. Syysretken aikana voidaan
pohtia erilaisia syksyn merkkejä sekä niiden syitä, samalla voidaan kerätä vaikka syksyn lehtiä askartelutuokiota varten.
Tarvikkeet:
- Oikeanlainen varustus ja hyvää retkeilymieltä
- Kori
Toimikaa näin:
- Lähtekää yhdessä luontoon ja havainnoikaa erilaisia syksyn merkkejä.
- Miksi lehdet vaihtavat väriä?
- Miksi syksyllä on runsaasti siemeniä?
- Miksi syksyllä tulee sieniä?
- Miksi useimmat kasvit kuihtuvat syksyllä?
Ohjaajalle: Samalla voidaan kerätä luonnosta materiaalia erilaisia askartelupuuhia varten.
Lisätietoa: http://www.smy.fi/smy/Materiaalitdeve.nsf/Images/3B3E996E11BF5DCBC225733800298A18/$file/Leikkej a_Tehtavia.pdf
http://www.oppimispolku.fi/metsa_suomi/polku.nsf/nMetsaretket?openview&count=1000&p1=5
Koira
Koira eli kesykoira on sudesta jalostettu kesy muoto. Monella ihmisellä on koiria lemmikkeinä, silti se luetaan petoeläimeksi. Suomessa koira on yleisin kotieläin, kissan ollessa hyvä kakkonen. Koira on vanhin eläin, minkä ihminen on kesyttänyt. Alkuun siitä oli ihmisille hyötyä muun muassa vahtina, jätteensyöjänä, vetoapuna, metsästyksessä ja paimennuksessa. Nykypäivänäkään koiran tehtävät eivät ole tästä muuttuneet vaan päinvastoin laajentuneet. Koiria käytetään muun muassa huume-, opas-, vartio- sekä pelastustehtävissä, joissa koirien tarkka hajuaisti on keskeisessä roolissa.
Koirien kesyyntyminen on ilmeisesti alkanut samoihin aikoihin kun ihmiset ovat alkaneet viljellä ja asumaan pysyvämmin samoilla paikoilla. Näille alueille kerääntyneet jätteet ja jätökset ovat vetäneet puoleensa erilaisia eläimiä ja yksi näistä on ollut susi. Vähiten arat sudet ovat uskaltautuneet ihmisasutuksen piiriin ja kesyyntyneet vähitellen. Kesyyntymisen rinnalla myös suden rakenne on muuttunut mm. pienemmäksi kooltaan ja hampailtaan. Koiran erottaakin sudesta selvimmin sen heikon hammas- ja leukarakenteen perusteella.
Koiran kanssa samaan sukuun kuuluvat mm. sakaalit, kojootit ja sudet, ja koirat pystyvätkin sukulaistensa kanssa saamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Eri koirarotuja on maailmassa satoja. Tämän uskotaan johtuneen osaksi siitä, että kesykoirat ovat erkaantuneet muista koiraeläimistä peräti neljä kertaa, joka selittäisi nykykoirarotujen ulkomuoto- ja luonne-erot. Koirien ulkomuotoja ja käyttäytymistä on myös jalostettu paljon erikoistarkoituksiin ja monien rotujen historia tunnetaan tarkasti. Kahden erirotuisen koiran risteytymiä kutsutaan sekarotuisiksi koiriksi. Suden tavoin, myös koirille on ominaista reviirikäyttäytyminen. Ne merkitsevät omaa reviiriaan virtsalla ja ulosteilla.
Kesykoirilla lisääntymisaika on usein kaksi kertaa vuodessa, poikkeuksena alkukantaiset rodut, joilla lisääntymisaika on suden tavoin vain kerran vuodessa. Koira kantaa pentujaan 58-71 vrk. Pennut ovat syntyessään sokeita ja kuuroja. Noin kahden viikon iässä pentujen silmät aukeavat. Pentujen ensimmäisten viikkojen ruoka on emon maito, mutta pikkuhiljaa niitä aletaan totuttamaan myös kiinteään ravintoon ja ne vierotetaan emästä 7-9vk:n iässä. Koiranpennun luovutusikä on 7-12 vk:a, silloin se on valmis tulemaan toimeen ilman emoaan ja sisarruksiaan.
Nykyään suurinta osaa koirista pidetään lemmikkeinä, alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan poiketen. Lemmikkinäkin ollessaan koiran tulisi saada ruumiillista ja henkistä aktivointia, jottei se turhaudu. Turhautuminen voi aiheuttaa esim. ongelmakäyttäytymistä. Eri koiraroduilla on erilainen aktiivisuustaso, joten jo ennen koiran hankintaa kannattaa selvittää koiran aktiviteettien tarve. Pääsääntö kuitenkin on, että jokainen koira tarvitsee liikuntaa säännöllisesti, päivittäin. Koiran aktivoiminen onnistuu kotonakin, mutta koiran kanssa voi harrastaakin esim. agilityä, tottelevaisuutta, hakua, koiratanssia jne.
Koira on ihmisen paras ystävä, eikä suotta. Se kulkee ihmisen rinnalla ennakkoluuloitta, laskee stressitasoa ja verenpainetta.
