Lapset ja perheet - marraskuu

Kerää luonnosta askartelumateriaalia yhdessä lasten kanssa

kerää askartelumateriaalia luonnosta

 

Eläinten talvi

Talven yli selvitäkseen, eläinten on sopeuduttava kylmän vuodenajan
ankariin olosuhteisiin. Kylmyys ja ravinnonhankinta ovat eläimille
suuria ongelmia, mutta eläimiltä löytyy erilaisia keinoja talvesta
selviytymiseen. Tässä tehtävässä tutustutaan eläinten talveen.

Tarvikkeet:

  • Suomen luonto-opas
  • Muistiinpanovälineitä
  • Kiikarit

Tehtäviä:

  1. Tarkkaile talvella luonnossa liikkuessasi mitä ravintoa sieltä löytyy eläimille. Kaiva myös lumen alta ja etsi vihreitä kasvinosia. Peitä kasvit uudestaan lumella, etteivät ne palellu. Onnistuitko löytämään mitään syömäkelpoista ravintoa eläimille? Piirrä tai kirjoita.
    Oliko ravinnon etsiminen mielestäsi helppoa? Perustele.
  2. Pohditaan yhdessä minkälaisia selviytymiskeinoja eri eläimillä on talven varalle.

Lisätietoja: http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/578/581
http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4inten_talvehtiminen
http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4inten_talvehtiminen

 

Lintujen talviherkut

Oman pihan lintuja on mukava seurata. Linnuille voi itse tehdä kauniita ja helppovalmisteisia herkkuja erilaisista siemenistä ja rasvasta. Herkut on nopea valmistaa ja niiden tekemiseen ei vaadita suuria resursseja. Käyttämällä erilaisia muotteja ja nauhoja, herkuista saa myös koristeellisuutta pihapuiden oksille.

Tarvikkeet:

  • Kattila
  • Kookosrasvaa tai eläinosastoilla myytävää linnuntalia
  • Piparkakkumuotteja
  • Alumiinifoliota ja teippiä
  • Erilaisia siemeniä ja pähkinöitä
  • Kauha
  • Koristenauhaa

Työohje

  1. Sulata rasva kattilassa alhaisella lämmöllä.
  2. Aseta jokaisen piparkakkumuotin alle pala foliota ja rutista
    se muotin reunoja myöten ylöspäin. Teippaa folio paikalleen.
  3. Aseta foliopaketit tukevasti toisiaan vasten reunalliseen astiaan.
  4. Kaada jokaisen muotin pohjalle kerros siemeniä. Nosta kauhalla
    sulaa rasvaa siemenien päälle muotin puoliväliin asti. Nosta astia viileään jähmettymään.
  5. Kun massa on jähmettynyt, aseta ensimmäisen kerroksen päälle koristenauhasta sidotun lenkin pää ja peitä se siemenillä. Sulata toinen erä rasvaa, täytä muotit ja nosta pelti uudestaan kylmään jähmettymään.
  6. Irrota rasvakakku muotista, kun se on täysin kovettunut. Jos se on tiukasti kiinni, älä käytä voimaa. Sisus solahtaa ulos, kun lämmität hieman muottia.

Ohjaajalle:

Lintujen ruokinnan sallimisesta on vaihtelevia käytäntöjä asuinpaikasta riippuen, joten kannattaa selvittää lupa-asiat ennen lintujen ruokinnan aloittamista.
http://www.4h.fi/@Bin/4896915/lintujen_talviruokinta.pdf

 

Kurpitsalyhty

Kurpitsoista saa kaivertamalla kivoja kynttilälyhtyjä pimeneviin iltoihin. Kurpitsalyhdyn valmistaminen vaatii hieman voimaa ja taitoa, mutta onnistuu hyvin ohjaajan avustuksella. Lokakuun lopussa voi pitää vaikka yhteiset Halloween -juhlat.

Tarvikkeet ja työvälineet:

  • Isoja kurpitsoja
  • Teravä ja tukeva veitsi kurpitsan hatun irrottamiseen ja suun/silmien tekemiseen
  • Kauha, iso lusikka tms. kurpitsan kovertamiseen
  • Tussi

Työohje:

  1. Leikkaa irti kurpitsan hattu terävää veistä apuna käyttäen. Leikkaa hatusta riittävän suuri. Hatun reunasta voi tehdä sahalaitakuvioisen.
  2. Koverra kurpitsa tyhjäksi siemenistä lusikalla/kauhalla. Tämän jälkeen koverra talteen kurpitsan hedelmälihaa. Koverra vain sen verran mikä irtoaa helposti, jolloin kurpitsalyhty säilyttää hyvin muotonsa. Kuoret ovat yllättävän paksut ja painavat paljon.
  3. Piirrä tussilla kurpitsalle kasvot ja leikkaa ilme terävällä veitsellä varovasti ääriviivoja myöden.
  4. Hattuun voi tehdä ilmareikiä, jolloin se ei kuumene yhtä helposti.

Ohjaajalle:

Kurpitsoja voi ostaa kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoilta, mutta kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Kurpitsa koverrettuna ei säily kovin pitkään hyvännäköisenä ja kynttilän polttaminen sen sisällä nopeuttaa pilaantumista, joten ne kannattaa kovertaa mahdollisimman lähellä juhlia. Kurpitsan hedelmälihan voi hyödyntää samoin kuin siemenet, kunhan vain käyttää syötäväksi sopivia kurpitsalajikkeita.

 

Mehiläisvahakynttilät

Mehiläiset kuuluvat jokaisen pihan kesään. Mehiläiset keräävät kukista mettä, muuntavat sen hunajaksi ja varastoivat sen talven varalle. Lentäessään kukasta kukkaan ne samalla kuljettavat siitepölyä ja siten edesauttavat kasvien sadonmuodostusta. Hunajan lisäksi mehiläiset tuottavat mehiläisvahaa, josta voidaan askarrella esimerkiksi kynttilöitä. Hunajan korjuu aika ajoittuu syksyyn.

Tarvikkeet ja työvälineet:

  • Mehiläisvahalevyä
  • Sydänlankaa
  • Veitsi tms. (mehiläisvahalevyn leikkaamiseen)
  • Viivoitin
  • Leikkuualusta

Työohje:

  1. Leikkaa mehiläisvahalevystä haluamasi mallinen pala (yl. suorakaide tai kolmio).
  2. Leikkaa sydänlangasta sopivanpituinen pätkä ja aseta se levyn pisimpään reunaan ja painele kiinni.
  3. Aloita vahalevyn rullaus sydänlangan ympärille. Rullaus olisi hyvä tehdä lämpimässä huoneessa työtason tai tiskipöydän päällä, sillä lämpimänä mehiläisvaha on notkeampaa ja helpommin käsiteltävää.
  4. Kynttilän alapään voi muotoilla sormin kynttilänjalkaan sopivaksi.
  5. Polta kynttilää palamattomalla alustalla ja varustaudu kynttilän mahdolliseen valumiseen.

Ohjaajalle:

Mehiläisvahalevyä ja sydänlankaa saa hyvin varustetuista askarteluliikkeistä. Mehiläisvahakynttilän paloaika on noin 6 tuntia. Säilytä mehiläisvahalevyjä huoneenlämmössä ja valolta suojattuna paperissa. Varmista, että sydänlanka on sopivan paksuista tekemääsi kynttilään. Mitä paksumpi kynttilä, sitä paksumpi sydänlanka. Jos teet suurempia kynttiläeriä, kannattaa ensin tehdä testikynttilä.

 

Kuukauden eläin: Aasi

Aasi eli kesyaasi on koti- ja lemmikkieläimiin kuuluva kavioeläin. Sen kantamuoto on luonnonvarainen afrikanvilliaasi. Samaan hevoseläinten heimoon kuuluvat mm. hevoset ja seeprat.

Villiaasi on elänyt aroilla ja tullut toimeen niukallakin ravinnolla, mutta vettä se tarvitsee säännöllisesti. Toisaalta aasien syömä aroheinä ja piikkiset pensaskasvit sisältävät melko paljon vettä, joten aasi saattaa pärjätä pitkiäkin aikoja juomatta.
Ruumiinrakenne aasilla ja hevosella on samankaltainen, mutta aasi tunnetaan pitkistä korvistaan. Afrikanvilliaasi on hoikkarakenteinen 115–140 senttiä korkea aasi. Yleensä aasi on väriltään harmaanruskea, mutta monia muitakin värejä esiintyy, kuten mustia, kirjavia ja valkoisiakin. Vatsapuoli on vaaleampi ja selässä kulkee tumma juova, joka muodostaa aasin hartioiden yli menevän raidan kanssa aasinristin. Kaviot ovat pienet, pystyt ja soikeammat verrattuna hevosen kavioihin. Aasin harja on harva, karhea ja lyhyt, häntä on ylhäältä kalju ja hännän päässä on pitkäjouhinen tupsu.
Villinä aasit elävät oriin johtamissa laumoissa. Aasi on alun perin ollut saaliseläin, joten luonteeltaan villiaasit ovat melko arkoja ja aina valmiina lähtemään pakoon. Kesyaasien herkät aistit ovat siis peruja niiden esi-isiltä, villiaaseilta. Aasit kommunikoivat kuuluvilla ii-aa-huudoilla. Äänen täytyy olla kuuluva, jotta aasi pystyy kommunikoimaan kaukana olevien lajitovereidensa kanssa.

Aasitamma kantaa varsaansa 12–13 kuukautta ja synnyttää yleensä vain yhden varsan. Varsa on heti syntyessään täysin kehittynyt ja pystyy jo tunnin ikäisenä seuraamaan emoaan. Varsat kasvavat nopeasti ja ovat jo kaksivuotisina täysikasvuisia.

Kesyaasi on kaikkein vanhimpia kotieläimiä ja se kesytettiin 4000 eaa. Pohjois-Afrikassa. Aaseja on jalostettu suhteessa hevosiin vähän ja kesyaasi onkin vielä melko lähellä villiaasia. Alun perin aasilla oli tärkeä tehtävä kantojuhtana, ja on paikoin edelleenkin. Kesyaasin tehtäviin on kuulunut kuormien vetäminen tai kantaminen. Aasit soveltuvat myös harrasteratsuiksi ja kärryjen eteen.

Aaseja on monen rotuisia ja erikokoisia. Esimerkiksi Suomesta löytyy mm. poitounaaseja, miniaaseja ja mammuttiaaseja. Aasi ja hevonen voivat myös risteytyä keskenään, jolloin syntyy muuli (isä on aasiori ja emä on hevostamma) tai muuliaasi (isä on hevosori ja emä on aasitamma). Aasi voi risteytyä myös seepran kanssa, jolloin syntyy sebroidi. Tällaiset risteymät ovat yleensä steriilejä, eivätkä voi lisääntyä.

Aasien luullaan olevan sanaslaskujen mukaan tyhmiä eläimiä, mutta tämä luulo on väärä. Aaseilla on hyvä muisti ja oppimiskyky. Itsepäisyys on vain todiste omasta tahdosta. Aasit esimerkiksi tunnustelevat jaloillaan tukevan jalansijan, ennen kuin astuvat koko painollaan. Aasi sopii ihmiselle, joka on kärsivällinen, osaa käsitellä aasia ja ymmärtää aasin käyttäytymistä. Se kiintyy vahvasti tuttuihin ihmisiin ja paikkoihin. Aasit voivat elää jopa yli 30 vuotta vanhoiksi, joten se on pitkäaikainen lemmikki ja kumppani.

Ohjeet pdf -tiedostona